|
|
Kesälahden museoalue
Kirkkotie/ PappilantieKotiseututyö
Museoesineiden keruun Kesälahdella aloitti kirkkoherra, myöhemmin
lääninrovasti ja huttuneuvos, Antti E. Haikarinen kinkerimatkoillaan
jo 1940-luvulla. Ensimmäisenä vaatimattomana museona toimi
pommitukselta säästynyt 1770 rakennettu vanha kellotapuli. Kun
Kesälahti-Seura oli perustettu 1955 ja ensityönä ostettu Sorsasaaren
Haverisen tupa, oltiin jo laskettu perusta.
Kesälahti-Seura on suuressa kiitollisuudenvelassa paitsi Antti E.
Haikariselle ja professori Unto Kupiaiselle myös Kesälahden kunnalle,
seurakunnalle ja Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiölle. Kunta on
vuosittain avustanut Seuraa, seurakunta luovuttanut museoalueen ja
siihen Säätiö taas puolestaan sekä takauksin että avustuksin auttanut
Seuraa taloudellisesti pääsemään jaloilleen. Myös monet
kesälahtelaiset yksityiset ja järjestöt ovat jatkuvasti tunteneet
Seuran auttamisen kotiseututyössä omaksi asiakseen.
Savutupaan asennettiin sähköt jo 1960-luvulla ja 1969 museoalueelle
saatiin ulkovalaistus. Tässä olivat asialla Airam, Strömberg ja Nokia.
Museoalueen pihapiiriä on täydennetty vinttikaivolla ja keinulla.
Kirkkolammin rantaan on rakennettu venelaituri. Lammin ja Myllytuvan
väliseltä metsäalueelta on löytynyt myös komea vuosisatainen
huolainhonka luonnontieteelliseksi nähtävyydeksi.
Museoalue
Kesälahti-Seuran ulkomuseoalue avattiin 1957 Savutuvan vihkiäisillä.
Mutta tämän alueen historia ulottuu toki paljon kauemmaksi taaksepäin.
Aivan lähellä pappilan puistossa on Kesälahden kahden ensimmäisen
luterilaisen, 1600- ja 1700- luvun, kirkon muistokivi ja siitä
nykyiseen kirkkoon päin seurakunnan vanhin luterilainen hautausmaa.
Juuri museoalueen mäkikumpareihin haudattiin 1690-luvun suurina
nälkävuosina pohjoisemmista pitäjistä tulleita ja Kesälahdella nälkään
menehtyneitä tuntemattomia kerjäläisiä. Puitteet ovat siis
vuosisataiset.
Joka vuosi heinäkuun kolmantena sunnuntaina museoalueella vietetään
perinteistä Kesälahti-juhlaa.
|
Museoalueella voi tutustua kesälahtelaiseen
perinteeseen ja kansankulttuuriin
runsaan esineistön ja ikivanhan Suuren
Savutuvan kautta. |
|
 |
Myllytuvan kahviossa myytävänä
paikallisia
käsitöitä, kesälahtelaisten kirjoittajien kirjoja,
Kupiais-äänitteitä, virvokkeita ja kahvia
kotileivonnaisten kera. |
|
 |
Pihapiirissä on Suuren Savutuvan ja
Myllytuvan
lisäksi aittoja, riihi latoineen, tuulimylly ja paja sekä
Kesälahden luontoa ja kulttuurihistoriaa esittelevä Myllypolku |
|
|
| |
|
|
Kyllikin piha Norotie
|
|
|
Viehättävä Yökkömökki kalustettuna 1940-luvun
kesälahtelaiseksi kodiksi.
Kyllikin talo 1980-luvulta, jonka yhdessä huoneessa on
1930-luvun kalustus. Kellarigalleria, nukkuma-aitta ja
vinttikammari näyttelyineen.
Pihapiirissä on Kyllikin lapsuusajan leikkimökki
leikkimökkimuseona.
Pihassa järjestetään näyttelyitä
ja teemailtoja. |
|
|
| |
|
|
|
|
